Materiaaleja digitaalisten tarinoiden tekijöille

24 01 2019

minun digitarinani

Minun digitarinani on työpajoihin tekemäni opas digitaalisten tarinoiden tekijöille ja se löytyy nyt interaktiivisena versiona iBooksStoresta ja iTunesista.

Kerro ja ohjaa digitaalisia tarinoita -kirja julkaistaan vuonna 2019 Turun ammattikorkeakoulun kustantamana. Olemme tehneet turkulaisten korkeakoulujen kesken yhteistyötä videoiden parissa yli 10 vuotta eRappu-verkostona. Mm. Vinkkejä videontekoon -koulutuksesta on tullut korkeakoulujen opettajien ja muun henkilökunnan kestosuosikki ja digitarinat on yksi esimerkki opiskelijoiden tekemistä videoista.





Kerro ja ohjaa digitaalisia tarinoita -käsikirjoitus on valmis

17 04 2018

Kuva: Gratisography
Olen tarjonnut käsikirjoitustani kustantajalle. Toivottavasti tästä luovasta menetelmästä kiinnostuneet oppilaitokset, organisaatiot, opettajat, tutkijat ja muut  pääsevät pian tutustumaan sisältöihin tarkemmin.

ALUKSI 4

OSA 1. JOHDANTO 5

Tarinasta on moneksi 5

Kerro tarinoita 5

Kuuntele tarinoita 5

Tule kuulluksi 7

Mikä on digitaalinen tarina? 7

Omaelämäkerrallisuuden nousu 7

Tarina vs. kertomus 9

Digitarinan aiheet ja ainekset 10

OSA 2. DIGITARINOIDEN MAHDOLLISUUKSIA 15

Missä ja miten tarinoita voi käyttää? 15

Tarinankerronnalla oppiminen 15

Tarinankerronta tukee kokemusten reflektointia.. 15

Oppiminen identiteettineuvotteluna 18

Huomisen tarinat ja toimijuus syntyvät plastisesta muistista 19

Haasteita digitarinoiden opetuskäytössä 26

Miten digitaalisia tarinoita arvioidaan? 28

Tarinankerronta hyvinvoinnin tukena 31

Terapiaa vai oppimista? 31

Sisäinen tarina luo turvallisuutta 31

Patient Voices 36

Tarina osana työelämän projektia 40

Työkalu organisaation hiljaisen tiedon jakamiseen 40

Kokemusten merkitys punnitaan keskustelussa 42

Kannattiko tarinoita kertoa? 43

Entä kollegoiden vastaanotto ensi-illassa? 45

Elinkautinen minäprojekti 46

Luovat menetelmät ja liikkeenjohto 47

Digitaaliset tarinat tutkimuksessa 48

Osallistava tutkimusmenetelmä 49

Digitarinat näyttämöllepanona 50

Soveltuvia analyysimenetelmiä 51

Tutkimuksen suunnittelu 56

Eettiset näkökohdat 58

Esimerkkejä tutkimuksista 60

Digitaaliset tarinat tuotekehityksen tukena 61

Arjen dokumentointi ja tulevaisuusmuistelu palvelumuotoilussa 61

Osallistava ja käyttäjälähtöinen suunnittelu (Participatory Design) 62

Sura ya UKIMWI  oppimisympäristö rakentuu tarinoiden ympärille 63

OSA 3. MITEN DIGITAALINEN TARINA KERROTAAN? 65

-Työkaluja digitarinan tekijöille 65

Erilaisia liikkeellelähtöjä 65

Valokuvasta voi aina kertoa tarinan 66

Esineet kertovat 73

Luova kirjoittaminen käynnistää tarinoinnin 74

Ryhmä tukee tarinan hahmottamisessa 79

Käsikirjoitus kiteyttää tarinan 82

Älä hukkaa aloitusta 83

Kokonaisuus ratkaisee 84

Tarina päättyy aina 84

Säilytä henkilökohtainen ote 85

Itsestäänselvyydet eivät kuulu draamaan 86

Miten kerrotaan lyhyt tarina? 86

Miten tehdään hyvä käsikirjoitus? 88

Tarinan voi pilata miljoonalla eri tavalla 90

Näe tarina kuvina eli kuvakäsikirjoitus 91

Minimaalinen informaatio takaa kuulijan maksimaalisen kiinnostuksen 93

Etsi – kuvaa – skannaa – löydä – tee 93

Perhevalokuvat 94

Globaali kuvapankki ála Creative Commons 97

Kuvakäsikirjoitus syntyy paperille tai editointiohjelmaan 100

Kerro ja kuuntele 101

Anna oma äänesi tarinalle 102

Äänityksen tekeminen 103

Less is more on hyvä lähtökohta ääniraidalle 105

Musiikkia! 107

Narratiivinen musiikki kertoo tarinaa 110

Editointi antaa tarinalle rytmin 110

Varmista että tarinallasi on sopiva rytmi 111

Aloita helpolla editointiohjelmalla 112

Editoinnin vaiheet 114

Pidä materiaalit järjestyksessä tietokoneella 114

Tarvittavat tekstit 115

Siirtymät vaikuttavat tarinan tyyliin 115

Kohdistuksilla kuva muuttuu eläväksi 116

Tarinan esittäminen ja jakaminen 116

Mikä oman tarinan CC-lisenssiksi? 117

YouTube vs. Vimeo 118

Huomioi yksityisyys, tietosuoja ja tekijänoikeudet 119

Luova lisäys 120

OSA 4. EETTISESTI ETEENPÄIN 124

Hyvät eettiset käytänteet 124

Tarinalla on itseisarvo 124

Uniikille työpajalle omat pelisäännöt 126

Osallistujien valinta 128

Milloin työpajaan osallistumista kannattaa lykätä? 128

Tarinantekijä päättää sisällöstä ja jakelusta 129

Työpajan ohjaajan taidot ja vastuut 129

Ohjaajan valmiudet 130

Taitojen jatkuva kehittäminen osana yhteisöjä 133

Työpajan organisointi 134

Esimerkki työpajan ohjelmasta 134

Case Patient Voices 136

LÄHTEET 138

 

Artikkelin kuva: Gratisography





Verkko-opettajaksi viikossa nyt kiinaksi

16 09 2016

img_4048

Odottelin Juhannusaattona Vuosnaisten laiturilla venettä ja katsoin, että onpa tutun näköinen mies samalla laiturilla. Siinä seisoi EUCOSH-hankkeen Pekingin tiiminvetäjä Antero Vähäpassi, joka oli palannut kesäksi Suomeen kun projekti oli päättymässä.  Viimeksi tapasimme Pekingissä työn merkeissä. Omituisia kohtaamisia keskikesän juhlassa.

EUCOSH-hanke siis päättyi ja saimme Riitta Suomisen kanssa käsiimme kiinankielisen version  kirjastamme Become an eTeacher in a Week. Käytettävissä on myös pdf-versio eli oppimateriaalia on valmiina seuraavaan koitokseen Kiinassa. Verkko-oppimisen alueelta on käännetty myös muita teoksia kiinaksi eli itse käytin koulutuksissani oppimateriaalina Terry Andersonin toimittamaa The Theory and Practice of Online Learning -teosta. (Linkki kiinankieliseen kieliversioon on tosin nyt poistettu teoksen kotisivulta). Kirjassa on edelleen relevantteja lukuja myös muille verkko-opetuksesta kiinnostuneille. Esimerkit tulevat Athabasca University:stä, joka on Kanadan avoin yliopisto.

 

 

 

 

 





Digitaaliset tarinat ja tarinankerronta – kirja

16 09 2016

Työn alla pari vuotta ollut kirja alkaa olla viimeistelyä vaille valmis.
Sisällysluettelo antaa esimakua tulevasta:

DIGITAALISET TARINAT JA TARINANKERRONTA 

Satu Hakanurmi

ALUKSI

OSA 1. JOHDANTO

1.1. Tarinasta on moneksi

Kerro tarinoita
Kuuntele tarinoita
Tule kuulluksi

1.2. Mikä on digitaalinen tarina?

Omaelämäkerrallisuuden nousu digitarinoiden lähisukulaiset
Tarina vs. kertomus
Digitarinan aiheet ja ainekset

1.3. Omat tarinat

OSA 2. DIGITARINOIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIA
– Esimerkkejä meiltä ja muualta

2.1. Tarinoista oppiminen ja narratiivinen pedagogiikka

Huomisen tarinat syntyvät plastisesta muistista
Sisäinen tarina luo turvallisuutta
Oppiminen identiteettineuvotteluna
Tarinankerronta tukee kokemusten reflektointia
Esimerkkejä:
– Syvällistä reflektointia Student Voices –projektissa
– Miten syntyi tarina tyhjästä tuolista?
– Historian läsnäolo konkretisoitui opiskelijoiden digitarinoissa
Haasteita digitarinoiden opetuskäytössä

2.2. Tarinankerronta hyvinvoinnin tukena

Patient Voices
”Go Around”
Terapiaa vai oppimista?
Valokuvan tarina
”Kiiltokuvatyttö”
Hope Lab

2.3. Tarinoita työelämästä

2.4. Tarinat ja tutkimus
Mitä kuvat kertovat?
Tutkimuksen suunnittelu
Eettiset näkökohdat ja tutkimuksen luotettavuus
Osallistava käänne

2.5. Autenttista kokemusta projekteihin

OSA 3. TYÖKALUJA TEKIJÄLLE JA OHJAAJALLE
-Miten digitarina kerrotaan?

3.1. Ideointia ja erilaisia liikkeellelähtöjä
Työskentelyn lämmittely ja rohkaisu

3.1.1. Jokainen valokuva on jo tarina
Valokuvan voima yllättää
Perhevalokuvat
Työskentely symbolisten kuvakorttien kanssa
-Heppakortit tunteiden ilmentäjänä
-Kortit ohjauksessa ja oppimisessa
Kuvalla katsotaan taakse ja eteen
Uudesta valokuvasta tarinan impulssi
– Kamerakävely ja kuvaustehtävä

3.1.2. Esineet kertovat

3.1.3. Luova kirjoittaminen käynnistää tarinoinnin
Eroon tyhjän paperin syndroomasta

3.1.4.Ryhmä tukee tarinan hahmottamisessa
-Tunnista tarinan tunteet ja merkitykset

3.2. Käsikirjoitus kiteyttää tarinan
Aloitus on tärkeä/Älä hukkaa aloitusta
Kokonaisuus ratkaisee
Tarina päättyy aina
Säilytä henkilökohtainen ote
Miten kerrotaan lyhyt tarina?
Miten tehdään hyvä käsikirjoitus?
Tarinan voi pilata miljoonalla eri tavalla

3.3. Näe tarina kuvina eli kuvakäsikirjoitus

Minimaalinen informaatio takaa kuulijan maksimaalisen kiinnostuksen
Creative Commons on kansakunnan kuvapankki
Kuvakäsikirjoitus syntyy paperille tai editointiohjelmaan

3.4. Kerro ja kuuntele

Kerronta omalla äänellä on digitarinan ydin
Less is more on hyvä lähtökohta ääniraidalle
Äänityksen tekeminen
Monipuolisen ääniraidan tekeminen
Musiikkia!

3.5. Editointi laittaa kaiken yhteen

Editointi antaa tarinalle rytmin
Rytmivinkkejä
Aloita helpolla editointiohjelmalla
Editoinnin vaiheet
Pidä materiaalit järjestyksessä tietokoneella

3.6. Tarinan jakaminen

OSA 4. EETTISESTI ETEENPÄIN

Työpajan ohjaajan valmiudet
Eettiset kriteerit
Yhteisöjä & konferensseja

LÄHTEET





Pedagogiikka – taidetta vai tiedettä?

2 11 2015

Väitöskirjan sivutuotteena tulee perehdyttyä tuttuihin käsitteisiin uusilla tavoilla. Olen tehnyt oman urani työelämässä pedagogina. Mutta mitä on olla pedagogi? Tuliko minusta pedagogi perehdyttyäni yliopistossa useita vuosia kasvatustieteelliseen näkökulmaan ja tutkimukseen? Tuliko minusta pedagogi kun hankin opettajan pedagogisen pätevyyden? Vai tuliko minusta pedagogi ihan jostain muusta syystä?

Henri Marion 1800-luvun lopulla näki pedagogiikan sekä tieteenä että taiteena. Koska ranskankieli on haluton näkemään pedagogiikassa sekä tieteen että taiteen Marion päätyy määrittelemään pedagogiikan kasvatusta käsitteleväksi tieteeksi. Tieteeksi sen takia, että pedagogiikassa ei ole niinkään kyse itse prosessista vaan teoreettisista tausta-ajatuksista, prosessin arvioinnista ja koordinoinnista. Carl Rogers puolestaan näkee pedagogiikan puhtaana intuitiona. Didaktiikka esiteltiin ranskalaiselle opettajankoulutukselle pedagogiikan siistinä rajauksena aitaukseen, jossa leikkivät oppilaat, opettajat ja erilaiset sisällöt. Näin yleisestä pedagogiikasta tuli kasvatuksen filosofiaa, sosiologiaa ja sosiaalipsykologiaa.

Skandinaviassa pedagogiikka on sanana luonteva käyttää toisin kuin Englannissa. Pedagogiikka liittää yhteen koulutuksen käytänteet ja sosiaaliset suhteet. Kenen reviirille pedagogiikan tulisi kuulua kun pedagogiikka sisältää aina vision (teorian, uskomukset) yhteiskunnasta, ihmisluonnosta tiedosta ja tuotannosta ja määrittelee tätä kautta koulutuksella tavoiteltavat tulokset, määrittelyt ja säännöt, jotka puolestaan realisoituvat koulutuksen käytänteinä.”

Vygotskyn varhainen pedagogiikan määritelmä on kovin sosiologinen luonteeltaan: ”Pedagogiikka ei ole koskaan ollut eikä tule koskaan olemaan irrallaan poliittisesta, koska se työstää psyykettä aina tietyn sosiaalisen mallin mukaan, poliittisen linjan mukaan, vallitsevan sosiaalisen luokan intressien mukaan.”

Vygotsky on pedagogiikan kannalta merkittävä henkilö, koska hänen ajattelussaan yhdistyvät sekä yksilö että sosiaalinen. Yksilö ei ole irrallaan sosiaalisesta ja sosiaalinen muokkautuu yksilöistä. Vygotskyn perusajatus kiteytyy yksilön ja kielen suhteessa: “The relation between thought and word is a living process; thought is born through words. A word devoid a thought is a dead thing, and a thought unembodied in words remains a shadow.” (Vygotski, Hanfmann et al. 1962, 153.)

Kieli ja ajattelu muuttuvat sukupolvi kerrallaan, ihminen ei koskaan. Toivoisin, että pedagogiikan pitkä ja lonkeroinen sormi tavoittaisi nämä kaikki.

image

 

 

 

 

 

 

 

Lähteet:
Daniels, H. 2001. Vygotsky and Pedagogy.
Vygotsky, L.S. 1962. Thought and Language.





Onnellisuus=kyky rakastaa ja tehdä työtä

26 01 2015

Turun yliopiston Asklepios-opintokokonaisuus käsitteli lukuvuonna 2013-2014 ihmisen terveyttä, mieltä ja kulttuuria. Opiskelijat tulivat lääketieteellisestä, humanistisesta ja kasvatustieteellisestä tiedekunnasta. Tänä lukuvuonna Asklepios-opintoja voi opiskella myös avoimessa yliopistossa. Suosittelen lämpimästi!

Asklepios

Avausjakson (1 op) lisäksi muita teemoja olivat Mielen sairaudet, hoito ja terveydenhuolto (2 op), Mieli ja mielen teknologiat (3 op), Mielen historia (3 op), Johdatus taiteen, kulttuurin ja hyvinvoinnin tutkimukseen (3 op) sekä Lopputyö (3 op).

Esillä oli kattavasti erilaisia teemoja mielen, kulttuurin ja hyvinvoinnin alueilta mm.:

Intuitiivisen ja analyyttisen ajattelun erot ja kumpi näistä on ihmiselle luontainen tapa ajatella
Keskiajan islantilaisten käsitys sielusta, jossa ihmisen sielu poistuu ruumiin aukoista yöllä vaeltaakseen vapaasti
Miten sosioekonomiset terveyserot alkavat jo ennen lapsen syntymää ja mm. alhainen syntymäpaino ennustaa aikuisiän terveysongelmia hämmästyttävän tarkasti
Medikalisaatio ja erityisesti mielen medikalisaatio (päädyin lukemaan mm. Petteri Pietikäisen Hulluuden historiaa)
Onnellisuuden perusmääritelmä voidaan Sigmund Freudin mukaan tiivistää kyvyksi rakastaa ja tehdä työtä.

Lopputyössäni käsittelin digitaalisen tarinankerronnan ja taiteen yhtäläisyyksiä hyvinvoinnin tukemisessa. Digitaalisen tarinankerronnan luovalla prosessilla ja taiteellisella prosessilla on yhtäläisyyksiä siinä määrin, että digitaalista tarinankerrontaa voidaan pitää taiteena.

Entä mitä tarkoittaa Asklepios? Asklepios oli kreikkalainen lääkintätaidon ja parantamisen jumala. Asklepiosta palvottiin yli 300 temppelissä, joiden yhteydessä oli usein myös sairaala. Asklepioksen käärmesauva on yleismaailmallinen lääketieteen, lääkärien ja apteekkarien tunnus.

Tutustu Asklepios-opintojen lopputöihin
Lisätietoja Asklepios-opinnoista





Promoting eLearning in China

29 09 2014

P1030348Last July I was invited to Beijing to consult EU-China –project on Occupational Safety & Health in High-Risk Sectors. Aim of my two weeks long visit was to promote eLearning and train local staff in eLearning course design. There are around 3,000 study centers around China but no other teaching methods as the traditional classroom teaching.

So far the online courses were planned to be self-paced courses with no interaction or learner centered course design. Content was recorded lectures and an examination in the end of the course. Aim of the project was to promote eLearning as a blended learning model and totally online courses.

First Chinese stakeholders wanted to see some European online courses about occupational safety and health. There are plenty of online courses available and we looked in more detail courses of British Safety Council, 3T results and Health and Safety Work Executive. Second quite crucial aim was to understand what does a course designer do. It was almost difficult to explain a thing that is so obvious and clear for myself. I listed following 6 tasks as the most important tasks of the eLearning course-designer:

  • Design of the curricula & learning environment according to end-user requirements and aims of the training
  • Design of student activities (online, self-study and blended learning)
  • Design and production of user friendly materials
  • Design of students’ interaction during studies
  • Production of manageable chunks (contents, timing)
  • Design of attractive elements & visual layout of the learning environment

Chinese stakeholders agreed they have to train course designers because they are lacking this kind of expertise. There are also differences in pedagogical thinking in general which has an impact to learning design and teaching. According to Bing & Ai-Ping (2008) Asian learners still do not interact on a high level dimension in a Web-based environment. Teaching is teacher-centered and Chinese students are not willing to comment each others’ opinions or ideas in the forum boards of online environment. But Asian learners have begun to be involved in Web-based collaborative learning. What they need is encouragement for learner-centered interaction and higher level of knowledge exchanges. Learners need to be constantly motivated and assured of their progress by tutors. Enthusiasm, involvement and interests shown by tutors will sustain learners in their online learning process. Sounds familiar if I think 1990’s in Finland.

Challenges the EUCOHS-project face in promotion of eLearning are partly global, partly cultural. Around the world there have been a series of obstacles encountered by educators as they began to implement distance learning. The first obstacle is that of a lacking good training and high-quality supervised experience in the use of distance learning pedagogy for the instructors who will teach eLearning. This is true also in this project. Beside general pedagogical training there have to be resources to train teachers and course designers how to use those specific technologies to initiate an supervise successfull student activities. There are research results that show there is limited professonal development for instruction rooted in information and communication technology primarily due to a lack of training. In Chinese culture the educational model has very passive students and minimal interaction. Students are not willing to comment each others’ opinion or ideas. Chinese don’t put neither teacher nor students in a position to ”lose face”. This cultural impact will minimize when Asian countries move toward knowledge-based economies and Chinese learners begin to be intrinsically motivated which indicates a move towards individualistic society. Then learners begun to realize that to acquire knowledge effectively, it is essential ”to learn” and ”to ask”.

At the beginning of eLearning it is crucial to reflect the pedagogical background of course design. Also in this project there are two options: they can copy the teacher-centered delivery model of teaching to online environment. Or they can plan online learning with a more interactive model such as many western countries prefer. Even thought the amount of students in Chinese organisations is high I recommend to include interaction to learning – it can be online or face-to-face. But interaction has to be there at least when we want to develop higher cognitive skills like learning to learn, self-assessment and metacognitive skills.

References

Bing, W. & Ai-Ping, T. 2008. The Influence of National Culture Toward Learner’s Interaction In The Online Learning Environment. A Comparative Analyses of Shanghai TV University (China) and Wawasan Open University (Malaysia). The Quarterly Review of Distance Education 9 (3), 327-339.

Wang, L-C., Song, J. & Liu, G. 2011. The eLearning Experience: General Truths and the Chinese eLearning Experience. International Journal of Instructional Media. Vol. 38 (3), 2011. 225-236.





Kesä meni katsellessa ruusuja

11 09 2013

Kesän ruusu

”Tiedemies esitti vastalauseensa, koska hänen mielestään opettaja teki vääryyttä tieteelle väittäessään ylenkatseellisesti, että käsitteet olivat käsitteettömän tietämisen vastakohta.
Opettaja näki vaivaa selittääkseen, että hän oli tieteen ystävä, mutta hän jatkoi: ”Toivottavasti tunnette vaimonne tavalla, joka menee tieteellisen käsitetiedon tuolle puolen!”
Puhuessaan myöhemmin oppilaidensa kanssa hän esitti asian vielä voimakkaammin. Hän sanoi: ”Käsitteet määrittelevät. Määrittely on tuhoamista. Käsitteet pilkkovat todellisuuden palasiksi. Se, mikä pilkotaan palasiksi, tapetaan.”
”Ovatko käsitteet sitten täysin hyödyttömiä?”
”Eivät ole. Pilkkoessasi ruusun palasiksi saat arvokasta tietoa, mutta et mitenkään opi tuntemaan ruusua. Ryhtyessäsi oppineeksi hankit paljon tietoa, mutta et opi lainkaan tuntemaan todellisuutta.” (Anthony De Mello, Yhden minuutin filosofiaa)

Hyvää teki jokatapauksessa käyttää kesä ruusujen katseluun.





Jatko-opintojen oppimisympäristö kunnossa

24 06 2013

Kesän kynnyksellä olen saanut oman oppimisympäristöni rakennettua. Enkä olisi osannut syksyllä 2012 vielä kuvitella minkälainen se on. Se on paljon enemmän verkossa, kirjastossa ja tabletilla kuin osasin ajatellakaan.

Aikaisemmat tutkimukset löytyvät ja kuluvat käytössä

Ensinnäkin yliopiston kirjasto ansaitsee kiitokset ja kukkaset. ResearchGuides –jaottelu auttaa löytämään omaan ja rinnakkaisiin tieteenaloihin liittyvät tietokannat ja viitetietokannat. Hakusanat, Boolen operaattorit ja monta muuta asiaa aukenivat Tiedonhaun kurssilla, missä asioita selvennettiin mm. pelaamalla korttipeliä. Varsinainen tutkijan taivas on Refworks-ohjelma höystettynä Write-N-Cite –ohjelmalla. Nyt materiaalit pysyvät tallessa ja viitausten ja lähdeluettelon tekeminen sujuu kuin tanssi. Ainakin kun muistaa käyttää koko ajan samaa PC-konetta, eikä kiepauta tekstiä välillä Macci-maailmassa.

PDF:n muokkausohjelma 8,99 eur oli hyvä investointi

Kuva

Iso osa materiaaleista on näkyvillä koneella saman tien pdf:nä. Koska materiaalia löytyy runsaasti tuli heti mieleen onko ainoa tapa tehdä omia merkintöjä ja lainauksia materiaalista tulostamalla artikkelit paperille. Tämä tuntui todella
vanhanaikaiselta ja itseni tuntien tulostetut artikkelit olisivat aina hukassa. Ratkaisuksi löytyi iPad ja siihen ladattava iAnnotete PDF –ohjelma. Nyt pystyn tekemään pdf-dokumentteihin vähintään samat merkinnät kuin paperiartikkeliin. Artikkeleihin jää alleviivauksia, sivuhuomautuksia ja kirjanmerkkejä aivan samoin kuin paperille. Kun luen materiaalit iPadilta se toimii kuin kirja, mistä voin kirjoittaa lainauksia ilman että joudun pyörittämään ikkunoita yhdellä näytöllä.
Ja omien muistiinpanojen tekeminen artikkeleista tuntui vielä rasittavammalta kun tarkoitus on yleensä käyttää vain yhtä tai paria kohtaa artikkelista.  Nyt jää kapasiteettia oman ajattelun kehittämiseen kun aikaisemmat tutkimukset ovat käytettävissä ja muokattavissa omilla merkinnöillä rikastettuna tabletin iBooksissa tai googledrivessa.

Verkon on toimittava!

Viimesilauksen oppimisympäristön joustolle antoi pätkivän kiinteän laajakaisten tilalle hankkimani 4G-mokkula, mikä kulkee mukanani kesälomalla menin sitten minne vain.

Ja oman ajattelun…

Nyt ei sitten puutukaan kuin oman ajattelun herättelyä ja aikaa istua koneen ääressä. Kuin tilauksesta jalkaan iski rasitusvamma. Toivon että se lähtee levolla eli urheilut on nyt urheiltu joksikin aikaa.





Life means stories

28 05 2013

Turkin Ankarassa pidetty CREATE-ACT-CHANGE –konferenssi oli sataprosenttinen työmatka. 7.-11.5. Näin hotellin, konferenssikeskuksen ja galadinnerin. Niin ja tietenkin Istanbulin ja Ankaran lentokentät sekä hotellin kylpylän, missä löytyi tv kaukosäätimen kera myös saunasta. Seminaari oli antoisa ja uusia ideoita, verkostoja ja materiaaleja löytyi runsaasti. Koossa on ainekset uuteen kansalliseen ja/tai kansainväliseen hankkeeseen. Suomesta ei ollut muita osanottajia, mutta norjalaisia sitäkin enemmän. Norjassa tehdään myös digitarinoita runsaasti. Uusia kontakteja sain Japaniin, Iso-Britanniaan, Turkkiin, Kreikkaan, Uuteen Seelantiin, Australiaan ja Etelä-Afrikkaan.

Cathy Jaynes on "Go Around" -tarinan kertoja. Olimme samassa Facilitator in training -työpajassa Coloradossa 2011.

Cathy Jaynes on ”Go Around” -tarinan kertoja. Olimme samassa Facilitator in training -työpajassa Coloradossa 2011.

”University didn’t give me my personal voice”

Otsikon tarina oli mieleenpainuva ja sai ainakin minut pohtimaan, minkälainen kasvun paikka yliopisto on. Antaako yliopisto opiskelijoille valmiudet asiantuntijatyöhön, kasvualustan identiteetille ja kokonaiselle ihmiselle vai molemmat? Tarinan tehnyt mies oli valmistunut yliopistosta pari vuotta sitten ja koki yliopiston antaneen kovin yksipuoliset eväät elämään, vaikka hyvä työpaikka, perhe ja elämä muutoinkin olivat mallillaan.

Digitarinoita tekemällä opiskelijat tuottavat itse tietoa ja oppimiprosessin omistajuus siirtyy opiskelijoille. C. Wright Mills kertoi, että sosiologian peruskäsitteet kuten kulttuuri, rakenteet ja valta ymmärretään oman tiedontuotannon kautta, kun digitarinan aiheena on kuvailla sosiologista mielikuvitusta oman elämän esimerkeillä. Puutteita opiskelijoilla oli narraation ymmärtämisessä eli digitarinoissa ei ollut selkeästi erottuvia alkua, keskikohtaa ja loppua. Seminaarissa todettiin, että pitkittäistutkimukset siitä, miten tarinat muuttavat meitä olisivat tervetulleita. Tarinat sopivat oppimisessa esim. ammatillisen identiteetin reflektointiin ja ePortfolion sisällöksi.

Mark Dunford (DigiTales) kertoi miten ikääntyneet oppivat tieto- ja viestintätekniikkaa vähän kuin vahingossa tehdessään digitarinoita. Haasteellista on tehdä tarinat kuulluksi laajemmalti. Osallistujat hakivat digitarinoille pidempää ”häntää” ja yksi idea on Norjan museoiden tapa linkittää digitarinoita wikipediaan.

Japanilaiset Yuko Tsuchiya ja Akiko Ogawa olivat nimenneet vaativan story circle –vaiheen play circleksi, mikä auttoi etenkin

Inger Hauk & Robert Kershaw

Inger Hauk & Robert Kershaw

nuoria osallistujia oman äänen löytämisessä. Lasten ja nuorten kanssa käytetyissä menetelmissä oli samoja elementtejä kuin omissa työpajoissani mm. kuvien käyttämisessä käsikirjoitusvaiheessa. He kutsuivat menetelmäänsä dialogiseksi tarinan herättelyksi (dialogic story-weaving). Samalla kun nuorelta kysellään tarinan teosta tulee näkyviin mitä kertojan mielessä liikkuu. Japanilaiset Karita-kortit ja Photo-Karutat olivat apuna tarinatyöpajan lämmittelyvaiheessa. Harjoitustarinoita tehtiin yhdistämällä korteista satunnaisia pareja ja näin kynnys oman tarinan kertomiseen madaltui. Toinen tehtävä oli lähteä kuvaamaan luontoa ja kertoa mitä ajatteli kun otti tietyn kuvan.

Wholeness and wellbeing

Hacettepe yliopiston konferenssikeskus oli suurin koskaan näkemäni. Keynote-esiintyjät huutelivat kaikki eturiviin tunnelman tiivistämiseksi.

Hacettepe yliopiston konferenssikeskus oli suurin koskaan näkemäni. Keynote-esiintyjät huutelivat kaikki eturiviin tunnelman tiivistämiseksi.

Pip Hardyn esitys aiheesta ”Compassion in health care” oli koskettava. Keskustelut Pip Hardyn ja Tony Sumnerin (Pilgrim Projects) kanssa avarsivat käsitystäni digitarinoiden mahdollisuuksia työhyvinvoinnin edistämisessä ja terveydenhoidon kehittämisessä. Pip ja Tony kertoivat terveydenhoidon henkilökunnan toiveista, että joka vuosi olisi hyvä voida käyttää 2-3 päivää omaan työhön liittyvän tarinan tekemiseen ja oman työn reflektointiin irti arjesta. Potilaiden palautteessa korostui kuulluksi tulemisen kokemus. Työpajan ohjaajan näkökulmasta eettisiä asioita käsitellyt paneeli oli erittäin antoisa vaikka osallistujat eivät kaikista asioista yksimielisiä olleetkaan.

”Story is a snapshot story of what happened to us as we saw it”

Teoreettisempia kysymyksiä olivat mm. epäilyt kärsiikö digitaalinen tarinankerronta aliteoretisoinnista ja ovatko tarinat vain tarinoita vai totta? Täytyykö niiden olla totta? Voiko mikään representaatio ylipäätään olla totta muulle kuin itse tekijälle? Digitarinoita voidaan pitää taiteena, jossa totta on se mitä tarinankertoja luo. Totuus kertojan tulkitsemana kelpasi sosiaalitieteiden kvalitatiiviseksi menetelmäksi. Digitaalisuuden painottuminen menetelmässä voisi vähentyä ja digitaalisen tarinankerronnnan sijaan alettaisiin puhua tarinankerronnasta digitaalisesti. Tämä on aika lähellä käyttämääni tarinatyöpajan termiä.

Grete Jamissen ja muut norjalaiset olivat mukana liki kymmenellä hengellä

Grete Jamissen (vas.) ja muut norjalaiset olivat mukana liki kymmenellä hengellä

”When we speak we create public places”

Mielenkiintoisia olivat myös näkökulmat puheen poliittisuudesta ja miten tarinoita kertomalla luodaan uusia julkisia tiloja. Puheella luodaan instituution maantiedettä kouluihin ja organisaatioihin. Kyse on instituution diskurssista, sisällön ja kuuntelemisen käytännöistä, “praxis of listening to content and soundings”. Sosiaalisen, poliittisen ja taloudellisen tilan lisäksi kuultavissa on oma ääni. Muutos tapahtuu tarina tarinalta eikä skaalaamalla.  “Storytelling is social system. Individual agents learn from repetition, copying, play (”creation”).” Tätä olisi mielenkiintoista tutkia lisää itsekin.

Hacettepen yliopiston jatko-opiskelija G. Zeybek Kabakci http://www.iletisim.hacettepe.edu.tr/pdata/index.php?page_id=200&post_id=219&title=Ars.-Gor.-Gokce-Zeybek-Kabakci–heart-of-the-story-connecting-digital-storytelling-to-sociology-of-emotions–baslikli-bildiri-sunuldu

esitteli tutkimustaan emootioiden sosiologiasta ja näkökulma herätti kuulijoissa kiinnostusta.

Verkostoituminen oli järjestetty mukavalla tavalla. Eri teemoista syntyi fläppejä sisältäen ideoita, yhteystietoja ja linkkejä.

Verkostoituminen oli järjestetty mukavalla tavalla. Eri teemoista syntyi fläppejä sisältäen ideoita, yhteystietoja ja linkkejä.

”You have a nice coat”

Joe Lambert piti hyvän esityksen ja tiivisti tarinankerronnan ytimen toteamukseen ”Stories mean a dialogue, professional differences disappear”. Tämä oli myös konferenssin henki, mikä konkretisoitui koomisesti kun professori John Hartley avasi keskustelun bussijonossa takanani  lausumalla”You have a nice coat”. Olisi tehnyt mieli kysellä vaikka mitä hänen esityksestään jne., mutta jopa minä menin ihan sanattomaksi. Mukavaa ja mutkatonta seurustelua siis niin kuin jo Lillehammerin konferenssissa 2011. Tuliaisina on neljäs painos Digital Storytelling –kirjasta eri puolilta maapalloa löytyvien digitarinoiden ystävien signeeraamana. Seuraava tapaaminen on Kreikassa 8.-9.5.2014 epävirallisessa konferenssissa ja 2015 joko Kanadassa tai Etelä-Afrikassa virallisessa DST-konferenssissa.

Kiitokset Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan jatko-opiskelijoiden matkamäärärahasta ja Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahean matka-avustuksesta, joiden ansiosta pääsin mukaan.

Bussista

Bussista nähtyä

Tarinoita:

DigiTales http://www.digi-tales.org.uk

The Center for Medical Transport Research http://www.tcmtr.org

Digitalfortalt http://digitaltfortalt.no

John Hartley: The perfect rock http://www.youtube.com/watch?v=fIxu33F8r2w

Jane’s Walk http://www.janeswalk.net

Journeys to health http://digitaljourneys.wordpress.com/?ref=spelling

TEDxTeen – Tavi Gevinson: Still Figuring it Out http://www.youtube.com/watch?v=6osiBvQ-RRg

Kirjallisuutta:

Barthes, R. Camera Lucida: Reflections on Photography.

http://www.amazon.com/Camera-Lucida-Reflections-Roland-Barthes/dp/0374521344

La Belle, B. 2010. Acoustic Territories: Sound Culture and Everyday Life.

http://dijitaloyku.org/Kaynaklar.html

Bollas, C. The Evocative Object World.

http://www.amazon.com/Evocative-Object-World-Christopher-Bollas/dp/0415473942

Booker, C. The Seven Basic Plots: Why We Tell Stories.

http://www.amazon.com/Seven-Basic-Plots-Stories-ebook/dp/B0051124WK/ref=la_B001HPNUCM_1_1?ie=UTF8&qid=1369770953&sr=1-1

Kegan, R. The Evolving Self: Problem and Process in Human Development. http://www.amazon.com/Evolving-Self-Problem-Process-Development/dp/0674272315

Kieran, E. The Educated Mind: How Cognitive Tools Shape Our Understanding.

http://www.amazon.com/Educated-Mind-Cognitive-Tools-Understanding/dp/0226190390