Haukea yrttikastikkeessa Raumalla

15 03 2019
Mainokset




Materiaaleja digitaalisten tarinoiden tekijöille

24 01 2019

minun digitarinani

Minun digitarinani on työpajoihin tekemäni opas digitaalisten tarinoiden tekijöille ja se löytyy nyt interaktiivisena versiona iBooksStoresta ja iTunesista.

Kerro ja ohjaa digitaalisia tarinoita -kirja julkaistaan vuonna 2019 Turun ammattikorkeakoulun kustantamana. Olemme tehneet turkulaisten korkeakoulujen kesken yhteistyötä videoiden parissa yli 10 vuotta eRappu-verkostona. Mm. Vinkkejä videontekoon -koulutuksesta on tullut korkeakoulujen opettajien ja muun henkilökunnan kestosuosikki ja digitarinat on yksi esimerkki opiskelijoiden tekemistä videoista.





Kerro ja ohjaa digitaalisia tarinoita -käsikirjoitus on valmis

17 04 2018

Kuva: Gratisography
Olen tarjonnut käsikirjoitustani kustantajalle. Toivottavasti tästä luovasta menetelmästä kiinnostuneet oppilaitokset, organisaatiot, opettajat, tutkijat ja muut  pääsevät pian tutustumaan sisältöihin tarkemmin.

ALUKSI 4

OSA 1. JOHDANTO 5

Tarinasta on moneksi 5

Kerro tarinoita 5

Kuuntele tarinoita 5

Tule kuulluksi 7

Mikä on digitaalinen tarina? 7

Omaelämäkerrallisuuden nousu 7

Tarina vs. kertomus 9

Digitarinan aiheet ja ainekset 10

OSA 2. DIGITARINOIDEN MAHDOLLISUUKSIA 15

Missä ja miten tarinoita voi käyttää? 15

Tarinankerronnalla oppiminen 15

Tarinankerronta tukee kokemusten reflektointia.. 15

Oppiminen identiteettineuvotteluna 18

Huomisen tarinat ja toimijuus syntyvät plastisesta muistista 19

Haasteita digitarinoiden opetuskäytössä 26

Miten digitaalisia tarinoita arvioidaan? 28

Tarinankerronta hyvinvoinnin tukena 31

Terapiaa vai oppimista? 31

Sisäinen tarina luo turvallisuutta 31

Patient Voices 36

Tarina osana työelämän projektia 40

Työkalu organisaation hiljaisen tiedon jakamiseen 40

Kokemusten merkitys punnitaan keskustelussa 42

Kannattiko tarinoita kertoa? 43

Entä kollegoiden vastaanotto ensi-illassa? 45

Elinkautinen minäprojekti 46

Luovat menetelmät ja liikkeenjohto 47

Digitaaliset tarinat tutkimuksessa 48

Osallistava tutkimusmenetelmä 49

Digitarinat näyttämöllepanona 50

Soveltuvia analyysimenetelmiä 51

Tutkimuksen suunnittelu 56

Eettiset näkökohdat 58

Esimerkkejä tutkimuksista 60

Digitaaliset tarinat tuotekehityksen tukena 61

Arjen dokumentointi ja tulevaisuusmuistelu palvelumuotoilussa 61

Osallistava ja käyttäjälähtöinen suunnittelu (Participatory Design) 62

Sura ya UKIMWI  oppimisympäristö rakentuu tarinoiden ympärille 63

OSA 3. MITEN DIGITAALINEN TARINA KERROTAAN? 65

-Työkaluja digitarinan tekijöille 65

Erilaisia liikkeellelähtöjä 65

Valokuvasta voi aina kertoa tarinan 66

Esineet kertovat 73

Luova kirjoittaminen käynnistää tarinoinnin 74

Ryhmä tukee tarinan hahmottamisessa 79

Käsikirjoitus kiteyttää tarinan 82

Älä hukkaa aloitusta 83

Kokonaisuus ratkaisee 84

Tarina päättyy aina 84

Säilytä henkilökohtainen ote 85

Itsestäänselvyydet eivät kuulu draamaan 86

Miten kerrotaan lyhyt tarina? 86

Miten tehdään hyvä käsikirjoitus? 88

Tarinan voi pilata miljoonalla eri tavalla 90

Näe tarina kuvina eli kuvakäsikirjoitus 91

Minimaalinen informaatio takaa kuulijan maksimaalisen kiinnostuksen 93

Etsi – kuvaa – skannaa – löydä – tee 93

Perhevalokuvat 94

Globaali kuvapankki ála Creative Commons 97

Kuvakäsikirjoitus syntyy paperille tai editointiohjelmaan 100

Kerro ja kuuntele 101

Anna oma äänesi tarinalle 102

Äänityksen tekeminen 103

Less is more on hyvä lähtökohta ääniraidalle 105

Musiikkia! 107

Narratiivinen musiikki kertoo tarinaa 110

Editointi antaa tarinalle rytmin 110

Varmista että tarinallasi on sopiva rytmi 111

Aloita helpolla editointiohjelmalla 112

Editoinnin vaiheet 114

Pidä materiaalit järjestyksessä tietokoneella 114

Tarvittavat tekstit 115

Siirtymät vaikuttavat tarinan tyyliin 115

Kohdistuksilla kuva muuttuu eläväksi 116

Tarinan esittäminen ja jakaminen 116

Mikä oman tarinan CC-lisenssiksi? 117

YouTube vs. Vimeo 118

Huomioi yksityisyys, tietosuoja ja tekijänoikeudet 119

Luova lisäys 120

OSA 4. EETTISESTI ETEENPÄIN 124

Hyvät eettiset käytänteet 124

Tarinalla on itseisarvo 124

Uniikille työpajalle omat pelisäännöt 126

Osallistujien valinta 128

Milloin työpajaan osallistumista kannattaa lykätä? 128

Tarinantekijä päättää sisällöstä ja jakelusta 129

Työpajan ohjaajan taidot ja vastuut 129

Ohjaajan valmiudet 130

Taitojen jatkuva kehittäminen osana yhteisöjä 133

Työpajan organisointi 134

Esimerkki työpajan ohjelmasta 134

Case Patient Voices 136

LÄHTEET 138

 

Artikkelin kuva: Gratisography





Verkko-opettajaksi viikossa nyt kiinaksi

16 09 2016

img_4048

Odottelin Juhannusaattona Vuosnaisten laiturilla venettä ja katsoin, että onpa tutun näköinen mies samalla laiturilla. Siinä seisoi EUCOSH-hankkeen Pekingin tiiminvetäjä Antero Vähäpassi, joka oli palannut kesäksi Suomeen kun projekti oli päättymässä.  Viimeksi tapasimme Pekingissä työn merkeissä. Omituisia kohtaamisia keskikesän juhlassa.

EUCOSH-hanke siis päättyi ja saimme Riitta Suomisen kanssa käsiimme kiinankielisen version  kirjastamme Become an eTeacher in a Week. Käytettävissä on myös pdf-versio eli oppimateriaalia on valmiina seuraavaan koitokseen Kiinassa. Verkko-oppimisen alueelta on käännetty myös muita teoksia kiinaksi eli itse käytin koulutuksissani oppimateriaalina Terry Andersonin toimittamaa The Theory and Practice of Online Learning -teosta. (Linkki kiinankieliseen kieliversioon on tosin nyt poistettu teoksen kotisivulta). Kirjassa on edelleen relevantteja lukuja myös muille verkko-opetuksesta kiinnostuneille. Esimerkit tulevat Athabasca University:stä, joka on Kanadan avoin yliopisto.

 

 

 

 

 





Digitaaliset tarinat ja tarinankerronta – kirja

16 09 2016

Työn alla pari vuotta ollut kirja alkaa olla viimeistelyä vaille valmis.
Sisällysluettelo antaa esimakua tulevasta:

DIGITAALISET TARINAT JA TARINANKERRONTA 

Satu Hakanurmi

ALUKSI

OSA 1. JOHDANTO

1.1. Tarinasta on moneksi

Kerro tarinoita
Kuuntele tarinoita
Tule kuulluksi

1.2. Mikä on digitaalinen tarina?

Omaelämäkerrallisuuden nousu digitarinoiden lähisukulaiset
Tarina vs. kertomus
Digitarinan aiheet ja ainekset

1.3. Omat tarinat

OSA 2. DIGITARINOIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIA
– Esimerkkejä meiltä ja muualta

2.1. Tarinoista oppiminen ja narratiivinen pedagogiikka

Huomisen tarinat syntyvät plastisesta muistista
Sisäinen tarina luo turvallisuutta
Oppiminen identiteettineuvotteluna
Tarinankerronta tukee kokemusten reflektointia
Esimerkkejä:
– Syvällistä reflektointia Student Voices –projektissa
– Miten syntyi tarina tyhjästä tuolista?
– Historian läsnäolo konkretisoitui opiskelijoiden digitarinoissa
Haasteita digitarinoiden opetuskäytössä

2.2. Tarinankerronta hyvinvoinnin tukena

Patient Voices
”Go Around”
Terapiaa vai oppimista?
Valokuvan tarina
”Kiiltokuvatyttö”
Hope Lab

2.3. Tarinoita työelämästä

2.4. Tarinat ja tutkimus
Mitä kuvat kertovat?
Tutkimuksen suunnittelu
Eettiset näkökohdat ja tutkimuksen luotettavuus
Osallistava käänne

2.5. Autenttista kokemusta projekteihin

OSA 3. TYÖKALUJA TEKIJÄLLE JA OHJAAJALLE
-Miten digitarina kerrotaan?

3.1. Ideointia ja erilaisia liikkeellelähtöjä
Työskentelyn lämmittely ja rohkaisu

3.1.1. Jokainen valokuva on jo tarina
Valokuvan voima yllättää
Perhevalokuvat
Työskentely symbolisten kuvakorttien kanssa
-Heppakortit tunteiden ilmentäjänä
-Kortit ohjauksessa ja oppimisessa
Kuvalla katsotaan taakse ja eteen
Uudesta valokuvasta tarinan impulssi
– Kamerakävely ja kuvaustehtävä

3.1.2. Esineet kertovat

3.1.3. Luova kirjoittaminen käynnistää tarinoinnin
Eroon tyhjän paperin syndroomasta

3.1.4.Ryhmä tukee tarinan hahmottamisessa
-Tunnista tarinan tunteet ja merkitykset

3.2. Käsikirjoitus kiteyttää tarinan
Aloitus on tärkeä/Älä hukkaa aloitusta
Kokonaisuus ratkaisee
Tarina päättyy aina
Säilytä henkilökohtainen ote
Miten kerrotaan lyhyt tarina?
Miten tehdään hyvä käsikirjoitus?
Tarinan voi pilata miljoonalla eri tavalla

3.3. Näe tarina kuvina eli kuvakäsikirjoitus

Minimaalinen informaatio takaa kuulijan maksimaalisen kiinnostuksen
Creative Commons on kansakunnan kuvapankki
Kuvakäsikirjoitus syntyy paperille tai editointiohjelmaan

3.4. Kerro ja kuuntele

Kerronta omalla äänellä on digitarinan ydin
Less is more on hyvä lähtökohta ääniraidalle
Äänityksen tekeminen
Monipuolisen ääniraidan tekeminen
Musiikkia!

3.5. Editointi laittaa kaiken yhteen

Editointi antaa tarinalle rytmin
Rytmivinkkejä
Aloita helpolla editointiohjelmalla
Editoinnin vaiheet
Pidä materiaalit järjestyksessä tietokoneella

3.6. Tarinan jakaminen

OSA 4. EETTISESTI ETEENPÄIN

Työpajan ohjaajan valmiudet
Eettiset kriteerit
Yhteisöjä & konferensseja

LÄHTEET





Pedagogiikka – taidetta vai tiedettä?

2 11 2015

Väitöskirjan sivutuotteena tulee perehdyttyä tuttuihin käsitteisiin uusilla tavoilla. Olen tehnyt oman urani työelämässä pedagogina. Mutta mitä on olla pedagogi? Tuliko minusta pedagogi perehdyttyäni yliopistossa useita vuosia kasvatustieteelliseen näkökulmaan ja tutkimukseen? Tuliko minusta pedagogi kun hankin opettajan pedagogisen pätevyyden? Vai tuliko minusta pedagogi ihan jostain muusta syystä?

Henri Marion 1800-luvun lopulla näki pedagogiikan sekä tieteenä että taiteena. Koska ranskankieli on haluton näkemään pedagogiikassa sekä tieteen että taiteen Marion päätyy määrittelemään pedagogiikan kasvatusta käsitteleväksi tieteeksi. Tieteeksi sen takia, että pedagogiikassa ei ole niinkään kyse itse prosessista vaan teoreettisista tausta-ajatuksista, prosessin arvioinnista ja koordinoinnista. Carl Rogers puolestaan näkee pedagogiikan puhtaana intuitiona. Didaktiikka esiteltiin ranskalaiselle opettajankoulutukselle pedagogiikan siistinä rajauksena aitaukseen, jossa leikkivät oppilaat, opettajat ja erilaiset sisällöt. Näin yleisestä pedagogiikasta tuli kasvatuksen filosofiaa, sosiologiaa ja sosiaalipsykologiaa.

Skandinaviassa pedagogiikka on sanana luonteva käyttää toisin kuin Englannissa. Pedagogiikka liittää yhteen koulutuksen käytänteet ja sosiaaliset suhteet. Kenen reviirille pedagogiikan tulisi kuulua kun pedagogiikka sisältää aina vision (teorian, uskomukset) yhteiskunnasta, ihmisluonnosta tiedosta ja tuotannosta ja määrittelee tätä kautta koulutuksella tavoiteltavat tulokset, määrittelyt ja säännöt, jotka puolestaan realisoituvat koulutuksen käytänteinä.”

Vygotskyn varhainen pedagogiikan määritelmä on kovin sosiologinen luonteeltaan: ”Pedagogiikka ei ole koskaan ollut eikä tule koskaan olemaan irrallaan poliittisesta, koska se työstää psyykettä aina tietyn sosiaalisen mallin mukaan, poliittisen linjan mukaan, vallitsevan sosiaalisen luokan intressien mukaan.”

Vygotsky on pedagogiikan kannalta merkittävä henkilö, koska hänen ajattelussaan yhdistyvät sekä yksilö että sosiaalinen. Yksilö ei ole irrallaan sosiaalisesta ja sosiaalinen muokkautuu yksilöistä. Vygotskyn perusajatus kiteytyy yksilön ja kielen suhteessa: “The relation between thought and word is a living process; thought is born through words. A word devoid a thought is a dead thing, and a thought unembodied in words remains a shadow.” (Vygotski, Hanfmann et al. 1962, 153.)

Kieli ja ajattelu muuttuvat sukupolvi kerrallaan, ihminen ei koskaan. Toivoisin, että pedagogiikan pitkä ja lonkeroinen sormi tavoittaisi nämä kaikki.

image

 

 

 

 

 

 

 

Lähteet:
Daniels, H. 2001. Vygotsky and Pedagogy.
Vygotsky, L.S. 1962. Thought and Language.





Onnellisuus=kyky rakastaa ja tehdä työtä

26 01 2015

Turun yliopiston Asklepios-opintokokonaisuus käsitteli lukuvuonna 2013-2014 ihmisen terveyttä, mieltä ja kulttuuria. Opiskelijat tulivat lääketieteellisestä, humanistisesta ja kasvatustieteellisestä tiedekunnasta. Tänä lukuvuonna Asklepios-opintoja voi opiskella myös avoimessa yliopistossa. Suosittelen lämpimästi!

Asklepios

Avausjakson (1 op) lisäksi muita teemoja olivat Mielen sairaudet, hoito ja terveydenhuolto (2 op), Mieli ja mielen teknologiat (3 op), Mielen historia (3 op), Johdatus taiteen, kulttuurin ja hyvinvoinnin tutkimukseen (3 op) sekä Lopputyö (3 op).

Esillä oli kattavasti erilaisia teemoja mielen, kulttuurin ja hyvinvoinnin alueilta mm.:

Intuitiivisen ja analyyttisen ajattelun erot ja kumpi näistä on ihmiselle luontainen tapa ajatella
Keskiajan islantilaisten käsitys sielusta, jossa ihmisen sielu poistuu ruumiin aukoista yöllä vaeltaakseen vapaasti
Miten sosioekonomiset terveyserot alkavat jo ennen lapsen syntymää ja mm. alhainen syntymäpaino ennustaa aikuisiän terveysongelmia hämmästyttävän tarkasti
Medikalisaatio ja erityisesti mielen medikalisaatio (päädyin lukemaan mm. Petteri Pietikäisen Hulluuden historiaa)
Onnellisuuden perusmääritelmä voidaan Sigmund Freudin mukaan tiivistää kyvyksi rakastaa ja tehdä työtä.

Lopputyössäni käsittelin digitaalisen tarinankerronnan ja taiteen yhtäläisyyksiä hyvinvoinnin tukemisessa. Digitaalisen tarinankerronnan luovalla prosessilla ja taiteellisella prosessilla on yhtäläisyyksiä siinä määrin, että digitaalista tarinankerrontaa voidaan pitää taiteena.

Entä mitä tarkoittaa Asklepios? Asklepios oli kreikkalainen lääkintätaidon ja parantamisen jumala. Asklepiosta palvottiin yli 300 temppelissä, joiden yhteydessä oli usein myös sairaala. Asklepioksen käärmesauva on yleismaailmallinen lääketieteen, lääkärien ja apteekkarien tunnus.

Tutustu Asklepios-opintojen lopputöihin
Lisätietoja Asklepios-opinnoista